Historiaa

Kanerva-kuoron lyhyt historia

Kanerva-kuoro syntyi vuonna 1945 Suomi-Neuvostoliitto-Seuran jaostona. Sotien jälkeen kulttuurinnälkä oli suuri ja ihmisiä rekrytoitiin kuoroon kiertämällä ovelta ovelle. Kuoron ensimmäiset harjoitukset järjestettiin Koivulantien saunalla Nekalassa. Kuoronjohtajaksi oli houkuteltu Mauno Saksanen, joka johtikin kuoroa viidellä eri vuosikymmenellä yhteensä 26 vuoden ajan. Saksanen säesti ensimmäisiä harjoituksia mandoliinilla.

Kuvassa Kuoro ja Soitinyhtye. Mauno Saksanen istuu eturivissä kukkia sylissään

Ensimmäinen esiintyminen oli 4.3.1945 Nekalan kansakoulun eteishallissa, koska juhlasaliin ei päästetty ”paikkoja likaamaan”. Säestys tapahtui käytävään kannetulla urkuharmonilla. Eteishalli oli tupaten täynnä yleisöä aina yläkertaan johtavia portaita myöten.

Paikalla ollut altto Siiri Keskinen kertoo seuraavaa:

”..sitten tuli kuoron vuoro esiintyä. Minä olin niin hermostunut etten meinannut päästä alkusävelestä kiinni, mutta sitten kun se lähti niin menihän se. Yleisö otti tavanomaisesti vastaa mutta sitten kun laulettiin Aroratsuväen marssi … se esitettiin yhteensä neljä kertaa, yleisö nousi seisomaan, oli se mahtavaa. Pitkät sotavuodet oli takana ja mitään tälläistä ei ollut ollu. Vieläkin tulee tippa silmään, se oli ihan järkyttävää.”

Kuoron esiintymiset saivat muutenkin suuren suosion, ja toiminta kehittyi. Ensimmäinen konserttiohjelma valmistui 1946. Tuohon aikaan konsertit pidettiin yleensä Tampereen työväenyhdistyksen talon konserttisalissa.

Myös kuoron omia kevät- ja syyskauden päättäjäisjuhlia pidettiin. Aikakautta kuvastanee se, että vuoden 1947 kevätkauden päättäjäisiin päätettiin ostaa kolme varttia korviketta ja neljännes kahvia.

Soitinyhtyeen kuva kuoron alkuajoilta vuodelta 1945. Mauno Saksanen istuu edessä vasemmalla, viulu kädessään

Koska ”Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Viinikan-Järvensivun osaston laulu- ja soitinryhmä” ei ollut nimenä kovin käytännöllinen, järjestettiin nimikilpailu vuonna 1951. Kilpailun voitti Annikki Hellmannin ehdotus Kanerva-kuoro. Perusteluina nimelle oli, että ”kanerva on kuivan maan kasvi – sitkeä ja vaikeasti hävitettävä”.

1950-luvun puolivälissä kuoroon kuului noin 80 laulajaa. Mauno Saksanen piti kuoroa sopivassa kurissa. Hän lausui radiohaastattelussa näin: ”Pitäisi esiintyä kuoroa kohtaan inhimillisesti ja ystävällisesti, mutta kuitenkin ruoskia siitä irti kaikki mahdollinen, mitä kykenee irti saamaan. Joskus olen ajatellut, että tavallisella kuorolaulajalla, kun hän laulaa kahden tunnin konsertin, on tuhansia asioita ulkomuistissa. Hänen on painettava mieleensä stemmat, nyanssit, hengitykset, korostukset, aksenteeraukset jne… Sitä trimmataan kuin jotakin kilpahevosta. Varmaan siinä ollaan hermona, kun parastaan yrittää, eikä johtaja kuitenkaan ole tyytyväinen…”

Seuraavina vuosikymmeninä Kanerva-kuoro teki esiintymismatkoja ja konsertoi ahkerasti. 1958 esiinnyttiin Itä-Saksassa ja 1969 Petroskoissa. Vuonna 1975 kuorolla oli kunnia olla Suomen edustajana Tallinnan laulujuhlilla. 1970-luvulla myös tehtiin kuoron ensimmäiset levytykset.

Kanerva-kuoron silloisen johtajan Asko Vilénin säveltämä ja Kalevi Kalemaan sanoittama kantaatti Amuri, ohjaajana Mikko Majanlahti, kantaesitettiin upouudessa vielä maalilta tuoksuvassa Tampereen Työväen Teatterissa jo ennen talon vihkiäisiä 13.4.1985. Kantaatti esitettiin yhteensä kuusi kertaa ja katkelmia siitä esitettiin TTT:n vihkiäistilaisuudessa. Amurista tehtiin myös tv-taltiointi. Mukana ollut Alpo Pulli totesi: ”eipä olisi uskonut, ellei itse olisi mukana ollut, että Nekalan saunalta on lähdetty ja tähän asti on tultu”.

Niinikään Vilénin ja Kalemaan Kansanooppera Kullervo kantaesitettiin upouudessa Tampere-talossa 12.5.1990 yhdessä Tampereen teatterin kanssa, ohjaajana Ossi Räikkä ja toisena ohjaajana Terhi Panula.

Pääosissa olivat mm. Ilmo Korhonen, Anu Hälvä, Seppo Kulmala ja Antti Vartiala. 1990-luvulla kuoro myös konsertoi muun muassa Pietarissa.

Vuosikymmen oli kuitenkin myös myllerrysten aikaa: kuorolla oli 90-luvulla peräti kuusi eri johtajaa. Vasta 1997 kuoronjohtajaksi valittu Viena Tiinus jäi kuoron johtoon pitemmäksi aikaa ja vakautti tilannetta. 2010 kuoro konsertoi loppuunmyydyssä Tampereen yliopiston juhlasalissa solistinaan Viktor Klimenko.

65-vuotisjuhlakonsertti 2010 Yliopiston juhlasalissa

Vienan jättäytyessä pois kuoron johtotehtävistä 2010 osa silloisista kuorolaisista lopetti harrastuksen tai siirtyi muihin kuoroihin. Osa taas jäi tuttuun kuoroon. Kuoron vanhimpiin kuuluva Sirpa Eronen on laulanut Kanerva-kuorossa vuodesta 1955.

Kuten monet muutkin kuorot Kanerva-kuoro joutui kamppailemaan rahoituksen ja jäsenmäärän kasvattamiseksi. Turhaan ei kuoro kuitenkaan ole saanut nimeään siltä sitkeältä ja vaikeasti hävitettävältä kasvilta: viimeisen kahden vuoden aikana kuoron jäsenmäärä on taas saatu selkeään nousuun. Kanerva-kuoro avasi nettisivun vuonna 2013, otti käyttöön Facebookin vuonna 2016 ja kehitti hauskanpitoa ja rekrytointia varten ennennäkemättömän Kuorosimulaattorin vuonna 2018. Vuonna 2017 kuoro palasi esiintymään Tampereen yliopiston juhlasaliin Suomi 100 -aiheisella konsertillaan, jonka solisteina loistivat basso Jaakko Ryhänen ja sopraano Linda Urbanski. Samaisessa konsertissa kuultiin myös uusi kotimainen kantaesitys, Lemmen loimus -rilokia, jonka tamperelaissäveltäjä Juhana Mattila on säveltänyt Arto Juurakon pohjalaismurteella kirjoitettuihin runoihin.

Jaakko Ryhänen Kanerva-kuoron vieraana

Kanerva-kuoro aikoo varmistaa, että historiikkiin on hyviä tarinoita myös jatkossa.

Kiinnostuitko Kanerva-kuorosta? Tule osaksi Kanerva-kuoron tulevaisuuden historiaa! Liity meihin (lue lisää) tai tilaa meidät tapahtumaasi esiintymään (lue lisää)!