Historiaa

Kanervanpunainen historia – värikäs nykyisyys

Kanerva-kuoron historia on selvästi punainen, mutta tänä päivänä joukkoomme ovat tervetulleita kaikki poliittisiin näkemyksiin katsomatta.

Saunasta kaikki alkoi

Suomalaisille rakas paikka, sauna, kätkee seiniensä sisään monia mielenkiintoisia tarinoita. Tämä tositarina kertoo, kuinka kuoromme syntyi saunassa. Raskaiden sotavuosien jälkeen ihmisillä oli kova kaipuu iloiseen ja osallistuvaan toimintaan. Kulttuurinnälkä oli suuri, ja sitä lievittämään perustettiin erilaisia yhdistyksiä ja järjestöjä.

Syksyllä 1945 oli perustettu SNS (Suomi-Neuvostoliitto -seura), joka pian levittäytyi koko Pohjois-Hämeen alueelle. Tampereella toiminta oli vilkasta ja innokasta. Yksi ensimmäisistä jaostoista oli Viinikan-Järvensivun osasto. Se perusti tammikuussa 1945 valistusjaoston, jonka tehtävänä oli kehitellä erilaista ohjelmistoa osaston juhliin ja kokouksiin.

Lauluryhmä ja soitinyhtye perustettiin

Ensimmäisessä kokouksessaan 4.2.1945 jaosto perustikin lausunta- ja lauluryhmän sekä näytelmäryhmän. Ovelta ovelle kulkien kerättiin osanottajia mukaan toimintaan lähinnä Viinikasta, Nekalasta ja Järvensivulta. Kuvassa Kuoro ja Soitinyhtye. Mauno Saksanen istuu eturivissä kukkia sylissäänToisessa kokouksessa perustettiin soitinyhtye, ja samaisena iltana kokoontui lausunta- ja lauluryhmä Koivulantien saunalle Nekalaan ensimmäisiin harjoituksiin.Paikalla oli 30-40 innokasta ihmistä. Johtokuntaan ja valistusjaostoon kuulunut Kaisa Saksanen oli saanut suostuteltua miehensä Mauno Saksasen kuoron tulevaksi johtajaksi.

Kuoron ensiesiintyminen

SNS:n Viinikan-Järvensivun osaston sekakuoro, jolla nimellä ryhmää silloin kutsuttiin, piti ensi- esiintymisen osaston kokouksessa 4.3.1945, eli noin kolmen viikon päästä ensimmäisistä saunalla pidetyistä harjoituksista. Ensimmäinen laulu oli Aroratsuväen marssi. Menestys oli valtava: marssi jouduttiin esittämään yhteensä neljä kertaa.

Soitinyhtyeen kuva kuoron alkuajoilta vuodelta 1945. Mauno Saksanen istuu edessä vasemmalla, viulu kädessään

Kanerva-kuoron nimen synty

Nimen synnystä 50-vuotishistoriikkimme kertoo seuraavaa: kuvitelkaapa mielessänne mahdollisesti esiintymään tottumaton ohjelmanjärjestäjä, joka nousee tupaten täynnä olevan työväentalon lavalle hikisenä iltana kuuluttamaan: ”Seuraavaksi esiintyy Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Viinikan-Järvensivun osaston laulu -ja soitinryhmä”. kanerva2Eihän siitä mitään tule, ei ainakaan ensimmäisellä kerralla. Juontajien armahtamiseksi järjestettiin 1951 nimikilpailu, jonka tulokset julkistettiin kuoron omissa juhlissa Nekalan koulun juhlasalissa 11.11.1951. Kilpailun voitti Annikki Hellmannin ehdotus Kanerva-kuoro. Toiseksi kilvassa tuli Siiri Keskisen ehdotus Kaleva ja kolmanneksi Kasper Tallisen Sampo. Annikki Helmannin perustelut nimelle olivat: Kanerva; kuivan maan kasvi, sitkeä ja vaikeasti hävitettävä. Nimen muutoksesta huolimatta Kanerva-kuoro jäi edelleen Viinikka-Järvensivu osaston alaisuuteen.

Näistä saunassa harjoitelluista sävelistä alkoi Kanerva-kuoron ja Soitinyhtyeen taival kohti tätä päivää.