{"id":66,"date":"2013-02-20T12:51:11","date_gmt":"2013-02-20T10:51:11","guid":{"rendered":"http:\/\/br5bscb6.c4-suncomet.com\/wp\/?page_id=66"},"modified":"2024-05-20T10:06:14","modified_gmt":"2024-05-20T07:06:14","slug":"historiaa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.kanervakuoro.fi\/?page_id=66","title":{"rendered":"Historiaa"},"content":{"rendered":"

Kanerva-kuoron lyhyt historia<\/h2>\n

Kanerva-kuoro syntyi vuonna 1945 Suomi-Neuvostoliitto-Seuran jaostona. Sotien j\u00e4lkeen kulttuurinn\u00e4lk\u00e4 oli suuri ja ihmisi\u00e4 rekrytoitiin kuoroon kiert\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ovelta ovelle. Kuoron ensimm\u00e4iset harjoitukset j\u00e4rjestettiin Koivulantien saunalla Nekalassa. Kuoronjohtajaksi oli houkuteltu Mauno Saksanen, joka johtikin kuoroa viidell\u00e4 eri vuosikymmenell\u00e4 yhteens\u00e4 26 vuoden ajan. Saksanen s\u00e4esti ensimm\u00e4isi\u00e4 harjoituksia mandoliinilla.<\/span><\/p>\n

\"\"

Kuvassa Kuoro ja Soitinyhtye. Mauno Saksanen istuu eturiviss\u00e4 kukkia syliss\u00e4\u00e4n<\/p><\/div>\n

Ensimm\u00e4inen esiintyminen oli 4.3.1945 Nekalan kansakoulun eteishallissa, koska juhlasaliin ei p\u00e4\u00e4stetty ”paikkoja likaamaan”. S\u00e4estys tapahtui k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n kannetulla urkuharmonilla. Eteishalli oli tupaten t\u00e4ynn\u00e4 yleis\u00f6\u00e4 aina yl\u00e4kertaan johtavia portaita my\u00f6ten.<\/span><\/p>\n

Paikalla ollut altto Siiri Keskinen kertoo seuraavaa:<\/span><\/p>\n

”..sitten tuli kuoron vuoro esiinty\u00e4. Min\u00e4 olin niin hermostunut etten meinannut p\u00e4\u00e4st\u00e4 alkus\u00e4velest\u00e4 kiinni, mutta sitten kun se l\u00e4hti niin menih\u00e4n se. Yleis\u00f6 otti tavanomaisesti vastaa mutta sitten kun laulettiin Aroratsuv\u00e4en marssi … se esitettiin yhteens\u00e4 nelj\u00e4 kertaa, yleis\u00f6 nousi seisomaan, oli se mahtavaa. Pitk\u00e4t sotavuodet oli takana ja mit\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4ist\u00e4 ei ollut ollu. Viel\u00e4kin tulee tippa silm\u00e4\u00e4n, se oli ihan j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4\u00e4<\/i>.”<\/span><\/p>\n

Kuoron esiintymiset saivat muutenkin suuren suosion, ja toiminta kehittyi. Ensimm\u00e4inen konserttiohjelma valmistui 1946. Tuohon aikaan konsertit pidettiin yleens\u00e4 Tampereen ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen talon konserttisalissa.<\/span><\/p>\n

My\u00f6s kuoron omia kev\u00e4t- ja syyskauden p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4isjuhlia pidettiin. Aikakautta kuvastanee se, ett\u00e4 vuoden 1947 kev\u00e4tkauden p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4isiin p\u00e4\u00e4tettiin ostaa kolme varttia korviketta ja nelj\u00e4nnes kahvia.<\/span><\/p>\n

\"

Soitinyhtyeen kuva kuoron alkuajoilta vuodelta 1945. Mauno Saksanen istuu edess\u00e4 vasemmalla, viulu k\u00e4dess\u00e4\u00e4n<\/p><\/div>\n

Koska \u201dSuomi-Neuvostoliitto-Seuran Viinikan-J\u00e4rvensivun osaston laulu- ja soitinryhm\u00e4\u201d ei ollut nimen\u00e4 kovin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen, j\u00e4rjestettiin nimikilpailu vuonna 1951. Kilpailun voitti Annikki Hellmannin ehdotus Kanerva-kuoro<\/i>. Perusteluina nimelle oli, ett\u00e4 \u201dkanerva on kuivan maan kasvi – sitke\u00e4 ja vaikeasti h\u00e4vitett\u00e4v\u00e4\u201d.<\/span><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

1950-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 kuoroon kuului noin 80 laulajaa. Mauno Saksanen piti kuoroa sopivassa kurissa. H\u00e4n lausui radiohaastattelussa n\u00e4in: ”Pit\u00e4isi esiinty\u00e4 kuoroa kohtaan inhimillisesti ja yst\u00e4v\u00e4llisesti, mutta kuitenkin ruoskia siit\u00e4 irti kaikki mahdollinen, mit\u00e4 kykenee irti saamaan. Joskus olen ajatellut, ett\u00e4 tavallisella kuorolaulajalla, kun h\u00e4n laulaa kahden tunnin konsertin, on tuhansia asioita ulkomuistissa. H\u00e4nen on painettava mieleens\u00e4 stemmat, nyanssit, hengitykset, korostukset, aksenteeraukset jne… Sit\u00e4 trimmataan kuin jotakin kilpahevosta. Varmaan siin\u00e4 ollaan hermona, kun parastaan yritt\u00e4\u00e4, eik\u00e4 johtaja kuitenkaan ole tyytyv\u00e4inen…”<\/i><\/span><\/p>\n

Seuraavina vuosikymmenin\u00e4 Kanerva-kuoro teki esiintymismatkoja ja konsertoi ahkerasti. 1958 esiinnyttiin It\u00e4-Saksassa ja 1969 Petroskoissa. Vuonna 1975 kuorolla oli kunnia olla Suomen edustajana Tallinnan laulujuhlilla. 1970-luvulla my\u00f6s tehtiin kuoron ensimm\u00e4iset levytykset.<\/span><\/p>\n

Kanerva-kuoron silloisen johtajan Asko Vil\u00e9nin s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 ja Kalevi Kalemaan sanoittama kantaatti Amuri, ohjaajana Mikko Majanlahti, kantaesitettiin upouudessa viel\u00e4 maalilta tuoksuvassa Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatterissa jo ennen talon vihki\u00e4isi\u00e4 13.4.1985. Kantaatti esitettiin yhteens\u00e4 kuusi kertaa ja katkelmia siit\u00e4 esitettiin TTT:n vihki\u00e4istilaisuudessa. Amurista tehtiin my\u00f6s tv-taltiointi. Mukana ollut Alpo Pulli totesi: ”eip\u00e4 olisi uskonut, ellei itse olisi mukana ollut, ett\u00e4 Nekalan saunalta on l\u00e4hdetty ja t\u00e4h\u00e4n asti on tultu\u201d.<\/i><\/span><\/p>\n

Niinik\u00e4\u00e4n Vil\u00e9nin ja Kalemaan Kansanooppera Kullervo kantaesitettiin upouudessa Tampere-talossa 12.5.1990 yhdess\u00e4 Tampereen teatterin kanssa, ohjaajana Ossi R\u00e4ikk\u00e4 ja toisena ohjaajana Terhi Panula.<\/span><\/p>\n

P\u00e4\u00e4osissa olivat mm. Ilmo Korhonen, Anu H\u00e4lv\u00e4, Seppo Kulmala ja Antti Vartiala. 1990-luvulla kuoro my\u00f6s konsertoi muun muassa Pietarissa.<\/span><\/p>\n

Vuosikymmen oli kuitenkin my\u00f6s myllerrysten aikaa. Suomi-Neuvostoliitto-Seura lakkasi olemasta vuonna 1992, ja kuoro jatkoi toimintaansa poliittisesti sitoutumattoman kannatusyhdistyksen turvin. Kuorolla kuorolla oli 90-luvulla per\u00e4ti kuusi eri johtajaa. Vasta 1997 kuoronjohtajaksi valittu Viena Tiinus j\u00e4i kuoron johtoon pitemm\u00e4ksi aikaa ja vakautti tilannetta. 2010 kuoro konsertoi loppuunmyydyss\u00e4 Tampereen yliopiston juhlasalissa solistinaan Viktor Klimenko.<\/span><\/p>\n

\"\"

65-vuotisjuhlakonsertti 2010 Yliopiston juhlasalissa<\/p><\/div>\n

Vienan j\u00e4tt\u00e4ytyess\u00e4 pois kuoron johtoteht\u00e4vist\u00e4 2010 osa silloisista kuorolaisista lopetti harrastuksen tai siirtyi muihin kuoroihin. Osa taas j\u00e4i tuttuun kuoroon. Kuoron vanhimpiin kuuluva Sirpa Eronen on laulanut Kanerva-kuorossa vuodesta 1955. Sirpa kuvailee tuntemuksiaan n\u00e4in: ”Olen niin sitoutunut t\u00e4h\u00e4n kuoroon, etten l\u00e4htisi mihink\u00e4\u00e4n. Kuoro on ollut tukipilari el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni. Harjoituksissa on hauskaa! Ja vaikka min\u00e4 en l\u00e4hde mihink\u00e4\u00e4n, uudistumista tapahtuu koko ajan, kun kuoroon tulee uusia laulajia.”<\/span><\/p>\n

Kuten monet muutkin kuorot Kanerva-kuoro joutui kamppailemaan rahoituksen ja j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvattamiseksi. Turhaan ei kuoro kuitenkaan ole saanut nime\u00e4\u00e4n silt\u00e4 sitke\u00e4lt\u00e4 ja vaikeasti h\u00e4vitett\u00e4v\u00e4lt\u00e4 kasvilta. Kanerva-kuoro avasi nettisivun vuonna 2013, otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Facebookin vuonna 2016 ja kehitti hauskanpitoa ja rekrytointia varten ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n Kuorosimulaattorin vuonna 2018. Vuonna 2017 kuoro palasi esiintym\u00e4\u00e4n Tampereen yliopiston juhlasaliin Suomi 100 -aiheisella konsertillaan, jonka solisteina loistivat basso Jaakko Ryh\u00e4nen ja sopraano Linda Urbanski. Samaisessa konsertissa kuultiin my\u00f6s uusi kotimainen kantaesitys, Lemmen loimus -rilokia, jonka tamperelaiss\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Juhana Mattila on s\u00e4velt\u00e4nyt Arto Juurakon pohjalaismurteella kirjoitettuihin runoihin.<\/span><\/p>\n

\"\"

Jaakko Ryh\u00e4nen Kanerva-kuoron vieraana<\/p><\/div>\n

Kuoron j\u00e4senet edustavat monia eri maailmankatsomuksia ja aatteita. P\u00e4\u00e4asiassa on musiikki ja lauluharrastus.\u00a0Kanerva-kuoro aikoo varmistaa, ett\u00e4 historiikkiin on hyvi\u00e4 tarinoita my\u00f6s jatkossa.<\/span><\/p>\n

Kiinnostuitko Kanerva-kuorosta? Tule osaksi Kanerva-kuoron tulevaisuuden historiaa! Liity meihin (lue lis\u00e4\u00e4<\/a>) tai tilaa meid\u00e4t tapahtumaasi esiintym\u00e4\u00e4n (lue lis\u00e4\u00e4<\/a>)!<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kanerva-kuoron lyhyt historia Kanerva-kuoro syntyi vuonna 1945 Suomi-Neuvostoliitto-Seuran jaostona. Sotien j\u00e4lkeen kulttuurinn\u00e4lk\u00e4 oli suuri ja ihmisi\u00e4 rekrytoitiin kuoroon kiert\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ovelta ovelle. Kuoron ensimm\u00e4iset harjoitukset j\u00e4rjestettiin Koivulantien saunalla Nekalassa. Kuoronjohtajaksi oli houkuteltu Mauno Saksanen, joka johtikin kuoroa viidell\u00e4 eri vuosikymmenell\u00e4 yhteens\u00e4 26 vuoden ajan. Saksanen s\u00e4esti ensimm\u00e4isi\u00e4 harjoituksia mandoliinilla. Ensimm\u00e4inen esiintyminen oli 4.3.1945 Nekalan kansakoulun eteishallissa, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":603,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","template":"page-templates\/full-width.php","meta":[],"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/P7cXoL-14","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kanervakuoro.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/66"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kanervakuoro.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kanervakuoro.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kanervakuoro.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kanervakuoro.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=66"}],"version-history":[{"count":40,"href":"https:\/\/www.kanervakuoro.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/66\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":859,"href":"https:\/\/www.kanervakuoro.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/66\/revisions\/859"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kanervakuoro.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/603"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kanervakuoro.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=66"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}